Kymmenen salaisuutta Hannoverista

Pohjanmerta suolaisempi: Fösse.

Fösse on Hannoverin Lindenin kaupunginosan ”kotijoki” – vain kahdeksan kilometriä pitkä ja Leinen vasen sivujoki, joka virtaa suoraan Ala-Saksin pääkaupungin keskustan läpi. Niin pieni ja lyhyt kuin se onkin, Fösse on varsinainen yllättäjä: sen suolapitoisuus on lähes 100 grammaa litrassa, eli se on selvästi suolaisempaa kuin Pohjanmeri! Mutta miksi näin on?

Suloista ja suolaista samanaikaisesti – todella salaperäistä

Salaisuus paljastuu vähitellen, kun palaa Fössen lähteelle – joka ei oikeastaan ole lähde, mikä kuulostaa jo sinänsä varsin salaperäiseltä. Fösse on pieni vesistö Velberholzin metsäalueella Seelzin kaupunginosien Velberin ja Harenbergin välissä, Hannoverin länsipuolella. Se syntyy metsän pienten ojien yhtyessä, ja ne saavat vetensä Empelden ja Ronnenbergin kali-jätteiden kasojen suolapitoisesta suodatusvedestä. Näissä kaivoksissa louhittiin yli 250 miljoonaa vuotta sitten niin sanotun germaanisen altaan matalien sisämerien suolapitoisia kerrostumia. Baden ja Salzgrabenin kaatopaikkavesien kloridi nostaa makean Fösse-joen suolapitoisuuden toisinaan lähes 100 grammaan (eli 100 000 milligrammaan) litraa kohti. ”Mielenkiintoista on myös vertailu Pohjanmeren kloridipitoisuuteen. Se on noin 19 000 mg/l. Kun Fösse-joesta on tähän mennessä mitattu korkein kloridipitoisuus, 91 500 mg/l, se oli siten 4,8 kertaa suolaisempi kuin Pohjanmeri! Korkeiden kloridipitoisuuksien seurauksena Fösse-joki on suurimmalla osalla virtausreittiään biologisesti autioitunut. Muutamaa levää lukuun ottamatta suolapäästöalueen alapuolelta ei löydy eläviä organismeja. Sen sijaan suolankestävät kasvit ovat ajan mittaan vakiintuneet paikoille, joissa puronrantoja ei ole vahvistettu betonilla tai puukorkeilla. Nämä lajit ovat tyypillisiä muuten Pohjanmeren rannikon suolamaille, ja niitä esiintyy sisämaassa hyvin harvoin.” (Lähde: http://www.lebensraum-linden.de).

Rantasternat ja muut Pohjanmeren kasvit – keskellä Hannoveria

Koska Fösse-joessa virtaa vain hyvin vähän vettä, se kuivuu usein lämpiminä kesäkuukausina. Kuinka hitaasti ja hiljaisesti Fösse-joen suolainen, ruskehtavanvihreä vesi virtaa maiseman läpi, näkyy erityisen hyvin lähellä Woermannstraßen siltaa Badenstedtin kaupunginosassa. Leveältä kävely- ja pyöräilytieltä, joka kulkee vehreän maiseman läpi, voi hyvin havaita halofyyttejä – kasveja, joilla on paksut, pyöreät lehdet (joihin ne varastoivat suolaa) ja joita muuten löytyy vain Pohjanmeren rannikolta ja jotka tarvitsevat suolaista maaperää elinperustakseen. Loppukesällä Fösen varrella kukkivat violetista valkoiseen vaihtelevat ranta-asterit (Aster tripolium) ja syksyllä tummanpunaiset suolakasvustot. Suolakasvillisuuden laajuus Fösse-joen varrella on koko Ala-Saksin alueella harvinaisuus. Ei kaukana alueen viljelypalstoista sijaitsee myös vesikävelyalue, jonka Badenstedtin kansalaisyhdistys rakensi vuonna 2014.

Aivan läheltä Benther Bergiä Fösse-puro virtaa Fössetal-vihreän käytävän läpi Linden-Mitteen laidalla sijaitsevalle tavaraliikenteen ohitusraiteelle. Täältä se virtaa kanavamaisessa uomassa Davenstedter Straße -kadulle asti, kulkee Lindener Hafenin ali tunnelin kautta ja nousee jälleen pintaan Am Lindener Hafen -kadun alapuolella. Noin 300 metriä Herrenhäuserin padon yläpuolella Fösse laskee lopulta Leine-jokeen. Tämä salaperäinen puro, jonka nimi (joka johtuu latinankielisestä sanasta ”Fossa”, joka tarkoittaa ”kaivantoa”), on muuten antanut nimensä myös Fössestraße-kadulle Hannoverin Linden-Mitte-kaupunginosassa sekä Fössebadille (joka avattiin vuonna 1838 jokiuimahallina ja avattiin uudelleen vuonna 1960 Saksan ensimmäisenä sisä- ja ulkouimahallina) sekä entiselle Fössefeldschule-koulukeskukselle (vuodesta 2011 lähtien Albert-Schweitzer-Schule) Limmerin kaupunginosassa.