Enercity panostaa tekoälyyn

Hannoverilaisen energiapalveluyrityksen Enercityn ja Ostland-asunto-osuuskunnan yhteinen pilottihanke osoittaa, kuinka kaukolämmön asiakkaat voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi tekoälyn (AI) avulla. Tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä noin 900 asunnossa hyötyy uudesta tekniikasta – ja heidän mukanaan myös asuntoala itse. Yritys ilmoitti 22. syyskuuta 2020, että lisää hankkeita on suunnitteilla.

Internetpohjainen mittaus ja ohjaus reaaliajassa

Tekoälytekniikkaan perustuva ohjelmisto integroi rakennukset kaukolämpöjärjestelmän optimointiprosessiin ja säätää lämmitettävien rakennusten ohjausta dynaamisesti todellisen tarpeen mukaan jatkuvien reaaliaikaisten mittausten perusteella. Kaikki osapuolet hyötyvät itseoppivasta ohjausohjelmistosta: vuokralaiset iloitsevat säästyneistä energiakustannuksista, asunto-osuuskunta parannetuista analysointi- ja viestintämahdollisuuksista ja Enercity suuremmasta joustavuudesta sekä alhaisemmista lämpötiloista kaukolämpöverkossa. Erityisesti paluulämpötila vaikuttaa ratkaisevasti lämmityslaitteiston suorituskykyyn: jos sitä lasketaan 60 asteesta 40 asteeseen, lämmöntuottoa voidaan lisätä jopa 70 prosenttia. Mitä alhaisempi lämpöverkon lämpötila on, sitä suurempi osuus uusiutuvista lämmönlähteistä voi olla.

Älykäs ohjelmisto vähentää hiilidioksidipäästöjä

Tekoälyn käyttöönoton myötä kaukolämpö muuttuu älykaupunkikelpoiseksi, sillä useimmissa lämpöverkoissa asiakaspuoli – eli jakeluaseman takana oleva maailma – ei ole tähän mennessä ollut aktiivisesti mukana verkon toiminnassa. ”Pilottihanke tuotti vuoden kuluttua noin yhdeksän prosentin energiansäästön ja jopa kymmenen asteen/kelvinin laskun verkon paluulämpötiloissa. Myös CO2-päästöt vähenivät", kertoo enercityn johtaja tohtori Susanna Zapreva. Digitalisoinnin avulla myös kaukolämpöverkkoa voidaan optimoida tuotannosta asiakkaalle asti.

Vielä 100 kerrostaloa saa älykkään ohjausjärjestelmän

Itseoppivan, pilvipohjaisen ohjelmiston myönteisten pilottikokemusten perusteella enercity varusti toisessa vaiheessa vielä 100 kerrostaloa. Siitä lähtien noin 2 000 asukasta 900 asunnosta on hyötynyt tekoälypohjaisesta ohjausjärjestelmästä. Asiakastyytyväisyys on selvästi parantunut. "Ohjausjärjestelmän ansiosta vuokralaisemme saavat miellyttävää ja mukavaa lämpöä, joka säästää energiaa ja suojelee ilmastoa. Myös viestintä enercityn huoltoteknikoiden kanssa on helpompaa. Valitustapauksissa he pääsevät reaaliajassa käsiksi kiinteistöjemme todellisiin tietoihin ja tarjoavat ratkaisuja nopeammin ja kohdennetummin”, Ostlandin johtokunnan jäsen Andreas Wahl luettelee edut. Asunto-osuuskunta hallinnoi Hannoverin alueella noin 2 000 asuntoa 254 kiinteistössä.

Kuormituksen hallinta lisää verkon joustavuutta ja hyödyntää kaukolämpökapasiteettia tehokkaasti

Hankkeen toinen vaihe keskittyy entistä enemmän huippukuormituksen optimointiin. Tekoälyohjattu ohjelma torjuu kuormitushuippuja ennustamalla ne ja säätämällä tilojen lämmitystä älykkäästi: se siirtää lämmitystä ilman, että se vaikuttaa sisäilman laatuun. Ohjelmisto hyödyntää tässä yhteydessä itse rakennuksia hajautettuina lämpövarastoina. Tarpeiden ja siten lämmönkulutuksen siirtäminen vähentää tehokkaasti huippukuormitusta, mikä alentaa asiakkaiden kustannuksia. Enercity tarvitsee vähemmän tuotantokapasiteettia kysynnän tyydyttämiseksi. Näin kaukolämpö muuttuu tulevaisuuden lämmönlähteenä entistä kestävämmäksi. Moderni kaukolämpöinfrastruktuuri tukee merkittävästi kaupunkien toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuten Enercityn pilottihanke on osoittanut, avainasemassa on digitalisaatio.

"Älykkään ohjausjärjestelmän käyttö projektissa toi energiansäästöjen lisäksi mukanaan noin 20 prosentin vähennyksen huippukuormituksessa. Tällainen huippukuormituksen lasku koko verkossa antaisi enercitylle mahdollisuuden liittää 25 prosenttia enemmän asiakkaita kaukolämpöverkkoon ilman, että nykyisiä tuotantokapasiteetteja tarvitsee laajentaa", sanoo enercityn toimitusjohtaja Zapreva. Pitkällä aikavälillä rakennusten käyttö lämpövarastoina voi vähentää merkittävästi huippukuormakattiloiden käyttöä, joita käytetään lisääntyneen kysynnän kattamiseen. Kaukolämmön tuotantokustannukset lämpövoimalaitoksissa laskisivat entisestään – ja samalla myös CO2-päästöt.

(Julkaistu 22. syyskuuta 2020)