Laajennettu aaltovirtauskanava

Maailman suurin aaltogeneraattori Hannoverissa

Talous- ja ilmastonsuojeluministeri Robert Habeck ja ministeripresidentti Stephan Weil ottivat laajennetun aaltovirtauskanavan käyttöön yhdessä Leibnizin yliopiston ja Braunschweigin teknillisen yliopiston edustajien kanssa.

Ihmiset katselevat vesikanavaa — 300 metriä pitkän aaltovirtauskanavan aalto nousee kolmen metrin korkeuteen. Eturivissä vasemmalta: LUH:n rehtori prof. dr. Volker Epping, Saksan ympäristöministeri Robert Habeck, prof. dr.-Ing. Nils Goseberg, Niedersachsenin osavaltion pääministeri Stephan Weil, TU BS:n rehtori prof. dr. Angela Ittel ja prof. dr.-Ing. Torsten Schlurmann.

Hannoverin Leibniz-yliopisto (LUH) ja Braunschweigin teknillinen yliopisto (TU BS) ovat viime vuosina suunnitelleet ja laajentaneet mittavasti uutta suurta aaltovirtauskanavaa (GWK+) Hannoverin Marienwerderissä. GWK+:ssa on investoitu yli 35 miljoonaa euroa, jotta energiasiirtymää koskevaa tutkimusta voitaisiin viedä voimakkaasti eteenpäin. Siellä tutkitaan muun muassa merituulivoimaloiden kiinteitä ja kelluvia perustarakenteita. Tänään tämä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen suurtutkimusinfrastruktuuri otettiin käyttöön liittovaltion talous- ja ilmastosuojeluministeri Robert Habeckin sekä Niedersachsenin osavaltion pääministerin Stephan Weilin läsnä ollessa yhdessä yliopistojen rehtoreiden ja hanketta johtavien tutkijoiden kanssa.

Aaltojen ja virtauksen tuottaminen samanaikaisesti

Juhlallisen käynnistyspainikkeen painamisen jälkeen 300 metriä pitkään aalto-virtauskanavaan muodostui ensimmäinen vaikuttava, kolmen metrin korkea aalto. Laajennuksen ansiosta suurten tutkimushankkeiden infrastruktuuriin kuuluu nyt tehokas virtauslaitteisto, syväosa offshore-tuulivoimalaitosten perustusten tutkimiseen sekä erittäin suorituskykyinen aaltogeneraattori, jolla voidaan tuottaa jopa kolmen metrin korkuisia meriaaltoja. Uudistuksen ansiosta on nyt mahdollista tuottaa aaltoja ja virtausta samanaikaisesti – uusi ennätys Hannoverille: mikään muu laitos maailmassa ei tarjoa tätä mahdollisuutta.

Talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck

”Tuulienergia on nykyään ja myös tulevaisuudessa keskeisessä roolissa Saksan sähköhuollossa. Koska sähkön tarve kasvaa uusien alojen sähköistymisen myötä – kuten rakennusten lämmitys lämpöpumpuilla tai sähköajoneuvot – tuulienergian käyttöä on laajennettava nopeasti ja tehokkaasti. Hannoverin aalto- ja virtauskanava antaa tähän merkittävän panoksen mahdollistamalla tutkimuksia merituulivoimaloiden perustusten optimoimiseksi. Tällä tavoin merituulivoiman laajentaminen voi tulla entistä kustannustehokkaammaksi ja luotettavammaksi. Tästä syystä sekä monien muiden tutkimusnäkökohtien vuoksi, joita aaltovirtauskanavalla voidaan tutkia, BMWK:n myöntämä noin 35 miljoonan euron tutkimusrahoitus on järkevästi ja tulevaisuuteen suuntautuneesti käytettyä rahaa”, korosti talous- ja ilmastosuojeluministeri Robert Habeck tervehdyspuheessaan.

Pääministeri Stephan Weil

Ala-Saksin osavaltion pääministeri Stephan Weil korosti: ”Olen erittäin iloinen siitä, että meillä Ala-Saksissa on nyt tämä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen aalto- ja virtauskanava. Sen ansiosta tutkimukselle ja teollisuudelle avautuu laajoja uusia mahdollisuuksia merituulivoimaloiden kehittämiseen. Myös Ala-Saksille erityisen tärkeää rannikkosuojelua voidaan tutkia ja parantaa edelleen luomalla samanaikaisesti aaltoja ja virtausta. Kaiken kaikkiaan todella vaikuttava laitos, josta voin vain onnitella lämpimästi kaikkia osapuolia.”

Rannikkotutkimuskeskus (FZK)

GWK:n käyttöönoton jälkeen vuonna 1983 laitoksessa on toteutettu lukuisia uraauurtavia tutkimushankkeita. Tutkimuslähestymistavat ja -vaatimukset ovat kuitenkin muuttuneet viime aikoina merkittävästi. Tähän asti laitoksessa on voitu tuottaa yksinomaan aaltoenergiaa. Merellisten uusiutuvien energialähteiden (merituulivoima, vuorovesi- ja aaltoenergia sekä muut) laajentamisen myötä huomion keskipisteeksi ovat nousseet yhä enemmän näiden rakenteiden elinkaaren kattavat asennus- ja käyttökonseptit sekä vuorovesivirtausten vaikutukset. Vuonna 2017 Saksan liittovaltion talous- ja ilmastonsuojeluministeriö (BMWK, aiemmin BMWi) hyväksyi siksi osallistuvien yliopistojen LUH:n ja TU BS:n hakemuksesta tutkimushankkeen ”marTech – merenkulkualan teknologioiden testaaminen ja kehittäminen luotettavan energiansaannin varmistamiseksi”, jotta tutkimuksen ja teollisuuden vaatimukset uusiutuvien energialähteiden laajentamisessa ja käytössä voitaisiin täyttää. Siitä lähtien Hannoverin suuren aalto- ja virtauskanavan (GWK+) laajentamiseen on investoitu yli 35 miljoonaa euroa. Niedersachsenin tiede- ja kulttuuriministeriö (MWK) on tukenut suunnittelua ja tontin hankintaa noin 1,4 miljoonalla eurolla. GWK+:ta ylläpidetään LUH:n ja TU BS:n yhteisen rannikkotutkimuskeskuksen (FZK) alaisuudessa.

LUH:n rehtori prof. Volker Epping

Prof. Dr. Angela Ittel, Braunschweigin teknillisen yliopiston rehtori, ja prof. Dr. Volker Epping, Hannoverin Leibniz-yliopiston rehtori, ovat erittäin iloisia siitä, että GWK+ on nyt valmis aloittamaan tutkimustoimintansa. ”Tämän tutkimusinfrastruktuurin avulla voidaan antaa merkittävä panos merellä ja merestä saatavien uusiutuvien energialähteiden teknologioiden testaamiseen ja kehittämiseen. Tämä tukee myös suoraan energia-alan tutkimusta, jonka Leibnizin yliopisto on vakiinnuttanut monialaisesti useilla aloilla. Leibnizin yliopiston tieteellisten mahdollisuuksien avulla aiomme edistää energiajärjestelmiemme muutosta liittovaltion ja osavaltion tasolla”, korosti prof. dr. Volker Epping.

Baselin teknillisen yliopiston rehtori prof. Angela Ittel

”Huipputason tutkimuksellamme suuressa aaltovirtauskanavassa edistämme Euroopan energiakäännettä ja energiavarmuutta. Tämä ainutlaatuinen tutkimusinfrastruktuuri antaa meille mahdollisuuden tutkia merituulivoimaloita ja vuorovesivoimaloita hallituissa olosuhteissa. Vahvistamme näin Niedersachsenin ja Saksan asemaa tieteen ja talouden keskuksena. Kehitämme yhdessä teollisuuskumppaneidemme kanssa ratkaisuja, jotka ovat teknisesti kypsiä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä korkeimmalla tasolla”, sanoi presidentti prof. Angela Ittel.

Monipuoliset käyttömahdollisuudet tutkimuksessa

Tutkimusprojektin johtajat, prof. dr.-ing. Torsten Schlurmann Leibnizin yliopistosta Hannoverista ja prof. dr.-ing. Nils Goseberg Braunschweigin teknillisestä yliopistosta – molemmat Rannikkotutkimuskeskuksen johtokunnan jäseniä – selittivät vieraille laajennetun aalto- ja virtauskanavan tieteellisiä ja teknisiä taustoja. ”Voimme täällä tutkia aaltojen ja virtausten samanaikaista kuormitusta laajassa mittakaavassa ja siten todellisuutta vastaavasti”, sanoi prof. Schlurmann. Jyrkempiä ja korkeampia aaltoja, joita ilmastonmuutoksen ennusteiden mukaan on odotettavissa, voidaan tulevaisuudessa jäljitellä myös kokeellisesti ja simuloida niiden aiheuttamaa kuormitusta rakenteille. Myös uuden, ympäröivän virtauslaitteiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa tutkia meressä esiintyviä vuorovesivirtauksia. ”Uuden syvän osan ansiosta on mahdollista simuloida myös merituulivoimaloiden maaperässä sijaitsevaa osaa ja tutkia siellä tapahtuvia maaperän ja laitoksen liikkeitä”, selitti professori Goseberg.