Museon perustamisen taustalla oli Ronnenbergin kaliumkarbonaattikaivos. Tehtaan sulkemisen jälkeen Bruno Kaleschke ja Ronnenbergin kotiseutuyhdistys perustivat 70-luvun puolivälissä aluksi kotiseutumuseon entiseen tehdasruokalaan. Kun tilat kävivät liian ahtaiksi, näyttely muutti tyhjillään olevaan maalaistaloon Ronnenbergin keskustassa.
Siellä on siitä lähtien sijainnut myös pohjakerroksessa Ratsstube, joka on suurelta osin alkuperäisessä kunnossa säilynyt ”hyvä huone” 1800-luvun lopun varakkaalta Calenbergerin maanviljelijäperheeltä.
Ensimmäisessä kerroksessa on 1950-luvulta peräisin oleva täysin varusteltu keittiö, jossa voi ihailla muun muassa vanhoja astioita, vanhoja kahvimyllyjä, keittiövaakoja ja monia muita kodin esineitä.
Luokkahuone, jossa on puupenkkejä ja liitutaulu, antaa etenkin nuoremmille vierailijoille käsityksen siitä, millaista opetus oli entisaikaan.
Suuri osa tästä kerroksesta esittelee kaliumsuolakaivostoiminnan merkitystä Ronnenbergin kaupungin historiassa.
Toisessa näyttelyssä esitellään valokuvien ja asiakirjojen avulla tietoa Ronnenbergin juutalaisista asukkaista aina marraskuun 1938 kristalliyöhön asti sekä pakkotyöläisten ja pakolaisten kohtalosta Empelden ja Benthén entisissä leireissä.
Kattopohjan näyttely tarjoaa työvälineineen ja kokonaisuudessaan säilyneine työpajoineen kattavan katsauksen eri käsityöammattien ja maatalouden työhön Ronnenbergin lähimenneisyydessä.
Lähde: Ronnenbergin paikallishistoriallinen museo