Marienburgin linna – satulinn

Marienburgin linna ei ollut vain Hannoverin kuningatar Marien haaveiden kohde. Vielä nykyäänkin linna kiehtoo vierailijoita lähes täydellisesti säilyneellä sisustuksellaan ja satumaisella ulkonäöllään. Kuningas Yrjö V lahjoitti linnan vaimolleen Marialle tämän syntymäpäivänä ja antoi sen sisustaa ”rakkaan vaimomme mielihyvän ja mukavuuden mukaan”. Vaikka linnaa ei asuttu kauan, sen joka kolkasta voi nähdä, kuinka kuningatar rakasti tätä Eldoradoa, kuten hän linnaa kutsui. Myös Marien, Georgin ja heidän kolmen lapsensa monivivahteinen tarina, joka päättyi maanpakoon Itävallassa, tekee tästä merkittävästä historiallisesta muistomerkistä aivan erityisen paikan. 

Linnan kiertokäynnit

Linnaa voi käydä katsomassa ympäri vuoden, ja omatoimisen linna-kierroksen lisäksi tarjolla on myös laaja valikoima teemakierroksia. Nousemalla linnan 40 metriä korkeaan torniin avautuu ainutlaatuinen näkymä Calenberger Landin maisemiin. Kirkkaalla säällä Hannoverin siluetti näkyy selvästi horisontissa.

Kesällä ruusuilla ja pelargonioilla koristeltu romanttinen sisäpiha muuttuu täydelliseksi näyttämöksi ulkoilmatapahtumille avoimen taivaan alla. Olipa kyseessä sitten klassinen musiikki, marssiorkesterit tai varietee – monipuolinen ohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin.

© Patrice Kunte

Syntyhistoria

Marienburgin linnan rakentamiseen, joka nykyään sijaitsee Pattensenin kaupunkialueella (Hannoverin alue), liittyy liikuttava tarina: Sokea kuningas Georg V, Hannoverin viimeinen kuningas, lahjoitti vaimolleen kuningatar Marielle vuonna 1857 tämän syntymäpäivänä vuoren, joka siitä lähtien nimettiin Marienbergiksi, sekä linnan, joka oli vielä rakentamatta. Tämä heidän nimikkolinnansa oli alun perin tarkoitettu kesäasunnoksi. Linnasta luotiin romanttisen elämäntavan innoittamana: satulinnamainen rakennus kukkulan laella, tornineen, linnan kappelineen, itse suunnitelluine kalusteineen ja mielikuvituksellisesti maalattuine holvikaareineen.

Arkkitehdit Conrad Wilhelm Hase ja Edwin Oppler rakensivat linnan vuosina 1857–1867 uusgoottilaiseen tyyliin. Rakennus ei ollut vielä täysin valmis, kun Hannoverin kuningaskunta julisti sodan Preussille vuonna 1867. Kuningatar Marie joutui siirtymään hovineuvostonsa kanssa Herrenhausenin linnasta yksityisomistukseensa Marienbergiin. Poliittiset levottomuudet jatkuivat, joten kuningatar Marie seurasi vuonna 1867 miehensä perässä maanpakoon Itävaltaan. He eivät koskaan palanneet Hannoveriin.