Hannoverin televiestintämuseo

Museo on jaettu osastoihin, jotka käsittelevät sähkötyshistoriaa, kytkentä- ja linjatekniikkaa (eli yhteystekniikkaa loppuasiakkaalle asti) sekä häiriönestotekniikkaa ja suunta-antennitekniikkaa. Lisäksi esillä on tietenkin puhelinlaitteita, joita kävijät saavat myös kokeilla. Näyttelyyn on tarkoitus lisätä vielä esineitä suuntaantelevisiotekniikan sekä ammattilais- ja amatööriradioliikenteen aloilta. Uuden museon perustamiseksi Hannoversche Fernmeldeclub teki tiivistä yhteistyötä raitiovaunumuseon ylläpitäjäyhdistyksen kanssa. Vuosien valmistelutyön jälkeen näyttely on nyt avoinna vierailijoille.

Pysyvän näyttelyn kohokohdat

Pysyvän näyttelyn kohokohta on vuoden 1833 ”Gauss-Weber-telegrafin” jäljennös, jota on Saksassa viestintäklubin mukaan vain viisi kappaletta. Museossa voi nähdä myös erittäin harvinaisia jäljennöksiä Philipp Reisin ja Alexander Graham Bellin ensimmäisistä kaupallisesti käytetyistä puhelimista, joiden alkuperäiset mallit valmistettiin 1870-luvulla. Välitystekniikan osalta on erityisesti mainittava useista aikakausista peräisin oleva ja toimivaksi kytketty suuri paikallisvaihde. Sen vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvun 1820-luvun alusta ja toimivat edelleen näyttelykäytössä.

Saksan viimeinen manuaalinen välityskonsoli

Vaikka suuret puhelinkeskukset ja niiden äänekkäästi kolisevat ns. kiertokytkimet antavat maallikolle pikemminkin sekavan vaikutelman, järjestelmä voi olla myös selkeämpi ja ennen kaikkea hiljaisempi. Täällä museossa on esillä Saksan viimeinen manuaalinen puhelinkeskus, joka korvattiin Uetzessä vasta huhtikuussa 1966 automaattisella paikallisvaihteen. Viimeinen "Fräulein vom Amt" (naispuolinen puhelinkeskusoperaattori) oli vielä tuolloin huolehtinut tällä tavalla koko Uetzen paikallisverkosta, jossa oli 374 liittymää. Modernin digitaalitekniikan ja älypuhelinten esittely on museossa vain sivuseikka. Ensimmäisten, vielä melko kömpelöiden matkapuhelimien avulla halutaan kuitenkin havainnollistaa kaikille, kuinka pitkä tie on kuljettu tähän pisteeseen. 

Valtava kokoelma ja työpajat museon alueella

Tuhansia muita näyttelyesineitä ja lukemattomia varaosia on sijoitettu useiden satojen hyllymetrien päähän valtavaan varastoon, jonka pinta-ala on noin 600 neliömetriä. Museon sisällä on varsin kattava erikoiskirjasto, pieni elokuvateatteri sekä muutamia taukotiloja. Myös työpajat sijaitsevat täällä, sillä kaikki esillä olevat laitteet kunnostetaan toimintakuntoisiksi, jotta vierailijat voivat tutustua niihin myös toiminnassa.

Saapuminen historiallisella raitiovaunulla

Raitiovaunu- ja televiestintämuseon aukioloajat on sovitettu yhteen. Molemmat museot ovat avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun joka sunnuntai ja pyhäpäivä klo 11.00–17.00, minkä jälkeen ne sulkevat ovensa useita kuukausia kestävälle talvitauolle. Raitiovaunumuseon pääsymaksun lisäksi peritään lisämaksu, joka on 2,00 € aikuisilta ja 1,00 € lapsilta. Sen voi maksaa joko jo museon alueelle saapuessa tai myöhemmin, televiestintämuseon sisäänkäynnin luona. Museon alueelle pääsee yhdellä säännöllisesti liikennöivän kierroksen historiallisista raitiovaunuista. Konduktööri ilmoittaa, kun on aika jäädä pois pysäkillä „Hohenfels-Süd“. Paluumatkan ajankohdan voi valita vapaasti.

Lisätietoja löytyy osoitteesta Hannoverin televiestintäklubin kotisivu

Lähde: Hannoverin raitiovaunumuseo / Hannoverin viestintäklubi