Leinewelle selviää toisesta oikeudellisesta esteestä

Hallinto-oikeus ilmoitti asiasta 12. tammikuuta 2021 seuraavaa:

"Hannoverin kalastusyhdistys e.V. on nostanut hallinto-oikeudessa kanteen tätä lupaa vastaan. Se väittää, että hankkeen ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi eikä hankkeen vesitaloudellisille vaikutuksille asianmukaista hallinnollista menettelyä, johon olisi sisältynyt asianmukainen yleisön osallistuminen, ole toteutettu. Sen näkemyksen mukaan olisi ollut tarpeen suorittaa ympäristövaikutusten arviointi ja suunnitelman hyväksymismenettely. Lisäksi kantaja katsoo, että hänen kalastusoikeuksiensa käyttöä rajoitetaan kohtuuttomasti, koska hanke käytännössä estää onkikalastuksen kyseisellä alueella ja uhkaa yleisesti ottaen vähentää kalakantoja Leine-joessa. Valituksessa tuodaan esiin myös vesistön ekologisen tilan heikkeneminen kalojen kutu- ja lepopaikkana sekä kalojen kulkuväylänä.

Tuomioistuin ei hyväksynyt tätä perustelua. Kamarin näkemyksen mukaan Hannoverin alue oli suorittamansa ympäristövaikutusten ennakkoarvioinnin yhteydessä selvittänyt asiaankuuluvat tosiseikat riittävällä tavalla asianomistajan esittämien lukuisten asiantuntijalausuntojen ja asiantuntijaviranomaisten osallistumisen perusteella. Se oli arvioinut saadut tiedot ymmärrettävällä tavalla ja todennut, ettei hankkeesta ole odotettavissa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, minkä vuoksi ympäristövaikutusten arviointia ei tarvinnut jatkaa. Esitettyjen vesiekologisten tutkimusten, vesipuitedirektiivin mukaisen asiantuntijalausunnon, lajinsuojelulainsäädännön mukaisen asiantuntijalausunnon sekä eläimistöä, kasvistoa ja elinympäristöjä koskevan ympäristövaikutusten ennakkoarvioinnin arviointi ei missään tarkastellussa näkökohdassa viitannut siihen, että suunnitellulla hankkeella olisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Merkittävää on myös se, että Leine-joki kyseisellä vesialueella ei jo nyt tarjoa vesieliöille läpäisyä, koska kalat eivät pysty ylittämään Friederikenplatzin alapuolella sijaitsevaa patoa. Lisäksi on odotettavissa, että joen osuus patoon asti pysyy kalojen kannalta suurelta osin saavutettavana myös laitoksen rakentamisen jälkeen, sillä käyttöaikojen ulkopuolella Leine-joen tila ei eroa nykyisestä, ja käyttöaikojen aikana on suunniteltu yksilöllisesti valmistettu ja asiantuntijoiden hyväksymä ekopassi, jonka tehokkuus on myönnetyn luvan mukaisesti dokumentoitava viranomaisille. Kantaja valitti tuloksetta myös virheellisestä menettelyvalinnasta. Ilman velvollisuutta suorittaa ympäristövaikutusten arviointia olisi nimittäin vastaajan harkinnassa valita suunnitelman hyväksyminen suunnitelman vahvistamisen sijaan. Tällainen suunnitelman hyväksymismenettely ei olisi myöntänyt kantajalle laajempia osallistumisoikeuksia lupamenettelyssä. Tämä on kuitenkin edellytys absoluuttisen menettelyvirheen esittämiselle.

Lupa ei myöskään loukkaa kantajan kalastusoikeutta. Kyseessä on yksityinen etu, jota käyttökonfliktitilanteessa on punnittava, arvioitava ja sovitettava yhteen vastakkaisten etujen kanssa. Päätelmä, jonka mukaan kalastusoikeus on asetettava toissijaiseksi suunniteltuun hankkeeseen nähden, on tämän periaatteen mukaisesti perusteltu, sillä ei ole olemassa merkittäviä viitteitä siitä, että hanke vaikuttaisi haitallisesti Leine-joen kokonaiskalakantoihin tai voisi haitata kalastusta kyseisen hankkeen sijaintipaikan ulkopuolella. Rajoitus, jonka mukaan Schlossstraßen sijaintipaikka on jatkossa jaettava asianosaisten kanssa, on tuomioistuimen näkemyksen mukaan hyväksyttävissä, kun otetaan huomioon lukuisat muut sopivat kalastuspaikat myös välittömässä läheisyydessä, etenkin siksi, että kaupungin alueelta ei löydy toista yhtä sopivaa sijaintipaikkaa ”Leinewelle”-hankkeelle.

Lopuksi todettavaa on, että myöskään väitetty rikkomus EU-oikeuden vaatimuksesta hoitaa vesistöjä siten, että niiden ekologisen ja kemiallisen tilan huonontuminen vältetään ja hyvä tila säilytetään tai saavutetaan, ei ole perusteltu. Kantaja ei ole tunnustettu ympäristöjärjestö, joten toisin kuin ympäristöjärjestö ryhmäkanteessa, se voi viranomaisen päätöksessä vedota tähän seikkaan vain, jos väitetty tilan heikkeneminen vaikuttaa suoraan sen omiin suojattuihin oikeuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne, sillä kalastusoikeus ei ole tässä yhteydessä suojattu oikeudellinen arvo, eikä mahdollisten ekologisten tai kemiallisten muutosten ja väitettyjen vaikutusten kalastukseen välillä ole välitöntä yhteyttä.

"Neljäs jaosto on hyväksynyt valituksen tuomiosta Ala-Saksin ylimmälle hallinto-oikeudelle."

(Julkaistu 13. tammikuuta 2021)