Hannoverin historiaa - Visit Hannover

Lehdistötiedote

Hannoverin historiaa

Hannoverin vanhakaupunki

Täältä löydät lehdistötiedotteita Hannoverin historiasta.

Mullistavat ajat – Hannoverin historia

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)Tekijänoikeus: Hannoverin kaupunki

Hannover mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1150 markkinakylänä nimellä ”Hanovere”. Keskiaikainen asutus sijaitsee Leine-joen tulvaturvallisella rannalla, aivan joen ylityspaikan ja kahden tärkeän, risteävän maantien välittömässä läheisyydessä. Nimen tulkinta Hanovere = korkea ranta on kuitenkin kiistanalainen. Vuonna 1241 Hannover saa kaupunkioikeudet herttua Ottolta, Welf-suvun herttua Heinrich Löwenin pojanpojalta. Samana vuonna kaupunkilaiset saavat yhteiskäyttöoikeuden Eilenrieden metsiin, jotka ovat nykyään 640 hehtaarin laajuudellaan Euroopan suurin kaupunkimetsä. 1300-luvulla rakennetaan kaupunginmuuri, jossa on 34 puolustustornia, joista useat ovat säilyneet nykypäivään asti (esim. Pferdeturm, Döhrener Turm, Lister Turm, Beginenturm). Myös kaupunginportit (esim. Steintor) ja muutamat goottilaiset kirkot (Marktkirche, Kreuzkirche) rakennetaan. Hannover kokee ensimmäisen taloudellisen nousukauden, liittyy Hansaliittoon ja sillä on noin 4 000 asukasta.

Hannoverin kansalaiset ovat taipuvaisia liittymään uskonpuhdistusliikkeeseen – ja kesäkuussa 1533 torilla kokoontunut joukko vannoo pysyvänsä Martin Lutherin puolella. Kaupunginvaltuusto yrittää vastustaa tätä kehitystä, mutta kansalaisten tahto on vahvempi, joten valtuusto pakenee katoliseen Hildesheimiin. Hannoverista tulee protestanttinen kaupunki.

Kukoistuskausi pääkaupunkina, vaaliruhtinaskuntana ja Welfien metropolina

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)Tekijänoikeus: Hannoverin kaupunki

Keskellä 30-vuotista sotaa, vuonna 1636, herttua Georg von Calenberg teki Hannoverista pääkaupunkinsa voidakseen vallata takaisin Welfeille ne alueet, jotka hän oli valloittanut kenraalina. Georg von Calenbergin jälkeen hänen neljä poikaansa hallitsivat ruhtinaskuntaa peräkkäin. Liittyessään Calenbergin ruhtinaskuntaan kaupunki menettää erioikeuksiaan, mutta kokee ainutlaatuisen kukoistuksen: Georgin kolmas poika, herttua Johann Friedrich von Braunschweig-Calenberg, aloittaa vuonna 1666 Suuren puutarhan ja Herrenhausenin linnan rakentamisen Welfien kesäasunnoksi. Hän kutsuu hoviin yhden 1600- ja 1700-lukujen merkittävimmistä filosofeista: Gottfried Wilhelm Leibniz (1646–1716) kehittää täällä tulevaisuuteen suuntautuvia ideoitaan. Hovineuvos ja kirjastonhoitaja toimii Hannoverissa monialaisena tiedemiehenä vuosina 1676–1714.

Georgin neljäs poika Ernst August (1629–1698) nousi vaaliruhtinaaksi vuonna 1692 ja teki Hannoverin hovista yhden Saksan loistokkaimmista. Hänen puolisonsa, vaaliruhtinatar Sophie von der Pfalz, vaali älykästä ja juhlavaa hovielämää, ja Suuresta puutarhasta tuli hänen elämäntehtävänsä. Hän muokkaa puutarhaa ratkaisevasti hollantilaisen barokkityylin mukaiseksi ja laajentaa sitä huomattavasti. Kurfürstin arvon myötä Hannover vakiinnuttaa poliittisen asemansa Saksassa – residenssikaupungissa vierailee kuuluisia henkilöitä kotimaasta ja ulkomailta, kuten esimerkiksi Georg Friedrich Händel, josta tulee Ernst Augustin pojan, kurfürst Georg Ludwigin, hovikapellimestari vuonna 1710. Kurfürstin arvonimi ja Sophien oikeudet Englannin kruunuun (Sophien äiti oli englantilainen prinsessa Elisabeth Stuart) avasivat Hannoverille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan historiaan.

123 vuotta henkilökohtaista unioni: Hannoverin kuninkaalliset (1714–1837)

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)Tekijänoikeus: Hannoverin kaupunki

Vaaliruhtinaskunnan ruhtinatar Sophie, kruununperillinen, kuolee vuonna 1714, ja pian sen jälkeen myös Ison-Britannian kuningatar Anne – näin kruununperimys siirtyy Act of Settlement -lain mukaisesti Sophien pojalle, Hannoverin vaaliruhtinas Georg Ludwigille: vuonna 1714 hänestä tulee Ison-Britannian kuningas Georg I, ja näin alkaa Hannoverin ja Ison-Britannian kuningaskunnan välinen 123 vuotta kestänyt henkilöliitto. Yrjö I siirtää residenssinsä Lontooseen ja hallitsee sieltä käsin myös vaaliruhtinaskuntaa – hovista riippuvainen Hannover ja Herrenhausenin puutarhat jäävät huomiotta ja vaipuvat syvään uneen. Tämä on seikka, jolle Herrenhausen on velkaa barokkisen koskemattomuutensa – sillä muut barokkipuutarhat uudistetaan tuolloin ajankohtaiseksi katsotun englantilaisen maisematyylin mukaisiksi. Hannoverin vaaliruhtinaskunta (ja vuodesta 1814 lähtien myös kuninkaallinen talo) hallitsi Isoa-Britanniaa viiden sukupolven ajan henkilöliitossa vuoteen 1837 asti: Vilhelm IV:n veljentytär, Ison-Britannian kuningatar Victoria, ei voinut Hannoverin perimysjärjestyksen mukaan tulla Hannoverin kuningattareksi. Sen sijaan hänen setänsä, Cumberlandin herttua, nousee 66-vuotiaana Ernst August I:nä Hannoverin kuninkaaksi ja Braunschweig-Lüneburgin herttuaksi – mikä merkitsee henkilökohtaisen unionin loppua.

Teollistuminen, kasvu ja Preussin maakuntakaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)Tekijänoikeus: Hannoverin kaupunki

Hannover oli noin vuonna 1825 Saksan ensimmäinen kaupunki, jossa oli kaasulamput. Kuningaskunnan johtavana arkkitehtina ja kaupunkisuunnittelijana Georg Ludwig Friedrich Laves (1788–1864) vaikutti merkittävästi Hannoverin kaupunkikehitykseen (Ernst-August-Platz, päärautatieasema, Georgsplatz, Königstraße, Waterlooplatz ja -pylväs, oopperatalo, Wangenhaimpalais, Laveshaus jne.) – syntyy perusta nykyiselle kaupunkikuvalle sen katujen akseleineen. Ensimmäisen rautatien avaaminen vuonna 1843 käynnistää teollistumisen. Konepaja Egestorff, myöhemmin Hanomag (Hannoversche Maschinenbau AG), valmistaa höyryvetureita. Vuonna 1866 Welfenhaus kaatuu ja Hannoverista tulee näin Preussin maakuntapääkaupunki. Hannover kasvaa räjähdysmäisesti, muuttuu suurkaupungiksi, ja vuonna 1873 sillä on jo 100 000 asukasta, vajaat 20 vuotta myöhemmin jo kaksinkertainen määrä. Suuryrityksiä, kuten Continental-Cautchouc- und Gutta-Percha Compagnie (1871) tai Bahlsen (1897), syntyy. Mechanische Weberei kehittyy 3 000 työntekijän voimin vuonna 1885 Euroopan suurimmaksi kutomoksi. Vuonna 1924 Hanomagilta rullasi liinaltä Saksan ensimmäinen pienauto, Hanomag 2/10 PS, jota kutsuttiin nimellä ”Kommissbrot”. Vuosisadan vaihteessa tapahtui lukuisia kuntaliitoksia, ja koulujen tarve kasvoi. Perustamiskaudella perustettiin teknillinen korkeakoulu Welfenschlossiin ja eläinlääketieteellinen korkeakoulu.

Toinen maailmansota ja sodanjälkeinen aika

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)Tekijänoikeus: Hannoverin kaupunki

Weimarin tasavalta päättyy Hitlerin nimittämiseen valtakunnankansleriksi (30.1.1933). Toukokuussa 1940 Hannoveriin kohdistuu ensimmäiset ilmapommitukset, ja myöhemmät pommitukset tuhoavat tuotantolaitoksia, asuinrakennuksia ja historiallisia rakennuksia (esim. Conti, Leinschloss, Marktkirche, ooppera, Herrenhausenin linna). 88 ilmapommituksen jälkeen Hannover on tuhoutunut yli 50-prosenttisesti, ja keskustassa jopa yli 90 % rakennuksista on kärsinyt vahinkoja. Hannoverista tulee brittiläinen miehitysvyöhyke. Sodanjälkeistä aikaa Hannoverissa varjostavat työvoimapula ja pakkotyöläiset, nälänhädät sekä tuhoisa tulva (1946). Pommituksissa tuhoutunut Aegidienkirche on toisen maailmansodan muistomerkki, ja 2,5 miljoonasta kuutiometristä raunioista rakennettiin 1950-luvun alussa Niedersachsenstadionin (nykyinen HDI-Arena) katsomot. Uuden kaupungintalon aulassa neljä mallia esittävät kaupungin kehitystä – mm. tuhojen laajuuden toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.

Talousihmeen ajat

Vuonna 1946 Hannoverista tuli vastaperustetun Niedersachsenin osavaltion pääkaupunki. Talouden elvyttämiseksi Hannoverissa avattiin vuonna 1947 ensimmäinen vientimessu. Seuraavien vuosien aikana messuista tuli Saksan talousihmeen symboli. Kävijämäärät olivat valtavat, ja mukana oli yhä enemmän ulkomaisia näytteilleasettajia – loogisena seurauksena Hannover-Langenhagenin lentokenttä otettiin käyttöön vuonna 1952. Ainutlaatuinen talouskasvu alkaa, ja Mittellandkanalin varrelle syntyy VW:n Stöckenin tehdas, jossa 50-luvun puolivälissä valmistetaan VW-pakettiautoja. Preussag AG (nykyään TUI) siirtää pääkonttorinsa Niedersachsenin osavaltion pääkaupunkiin ja nousee vuosikymmeniä myöhemmin maailman suurimmaksi matkailukonserniksi. Vuonna 1954 Hannoverin asukasluku ylittää 500 000 rajan. Kaupunki rakennetaan uudella konseptilla autoilua varten monikaistaisilla kaduilla, pikateillä ja liikenneympyröillä. Keskustassa Steintorin, rautatieaseman ja Kröpcken muodostama kolmio kehittyy vähittäiskaupan keskukseksi – ja metron peruskivi muurataan (1965). Samana vuonna avataan Hannoverin lääketieteellinen korkeakoulu (MHH), jossa sijaitsee nykyään Saksan suurin elinsiirtokeskus. Vuotta myöhemmin kaupunki aloittaa tuhoutuneen Großen Gartenin jälleenrakennustyöt. Hannoverin laitamille syntyy suuria asuinalueita.

Hannover EXPO-, messu-, tapahtuma- ja kongressikaupunkina

Hannoverin messut ovat kehittyneet johdonmukaisesti konseptin, tarjonnan ja koon suhteen; messualue – joka koostuu 26 hallista, neljästä paviljongista ja noin 466 100 m²:n hallitilasta sekä 58 000 m²:n ulkotilasta – on maailman suurin. HANNOVER MESSE on kansainvälisesti johtava tapahtuma – osavaltion pääkaupungin lukuisista messumuodoista lippulaiva. Deutsche Messe AG, Hannover, on kärkisijalla kaikkien johtavien messuyhtiöiden joukossa ja järjestää maailmanlaajuisesti johtavia messuja monilla eri toimialoilla. Noin 18 miljoonaa vierailijaa kävi vuonna 2000 maailmannäyttelyssä Expo 2000 (motto ”Ihminen, luonto ja tekniikka – uusi maailma syntyy”), jota varten messualuetta uudistettiin perusteellisesti. Samalla kaupunki kehittyy yhä enemmän kysytyksi tapahtuma-, kokous- ja kongressikohteeksi, jossa on houkuttelevia paikkoja, kuten Convention Center, Expobahnhof, HCC, HDI-Arena tai Herrenhausenin linna.

Lehdistökuvia ladattavaksi:

Huipulle