Lehdistötiedote

Hannoverin historiaan tutustuminen

Vanha kaupunki — Hannoverin vanhakaupunki

Täältä löydät lehdistötiedotteita Hannoverin historiasta.

Mullistavat ajat – Hannoverin historia

Hannover mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1150 markkinakylänä nimellä ”Hanovere”. Keskiaikainen asutus sijaitsee Leine-joen tulvaturvallisella rannalla, aivan joen ylityspaikan ja kahden tärkeän, risteävän pääväylän välittömässä läheisyydessä. Nimen tulkinta ”Hanovere” = ”korkea ranta” on kuitenkin kiistanalainen. Vuonna 1241 Hannover sai kaupunkioikeudet herttua Ottolta, Welf-suvun herttua Heinrich Löwenin pojanpojalta. Samana vuonna kaupunkilaiset saavat yhteiskäyttöoikeuden Eilenrieden metsiin, jotka ovat nykyään 640 hehtaarin laajuudellaan Euroopan suurin kaupunkimetsä. 1300-luvulla rakennetaan kaupunginmuuri, jossa on 34 puolustustornia, joista useat ovat säilyneet nykypäivään asti (esim. Pferdeturm, Döhrener Turm, Lister Turm, Beginenturm). Myös kaupunginportit (esim. Steintor) ja muutamat goottilaiset kirkot (Marktkirche, Kreuzkirche) rakennettiin. Hannover koki ensimmäisen taloudellisen nousukauden, liittyi Hansaliittoon ja sillä oli noin 4 000 asukasta.

Hannoverin kansalaiset ovat taipuvaisia liittymään uskonpuhdistusliikkeeseen – ja kesäkuussa 1533 torilla kokoontunut joukko vannoo pysyvänsä Martin Lutherin puolella. Kaupunginvaltuusto yrittää vastustaa tätä kehitystä, mutta kansalaisten tahto on vahvempi, minkä seurauksena valtuusto pakenee katoliseen Hildesheimiin. Hannoverista tulee protestanttinen.

Kukoistuskausi pääkaupunkina, vaaliruhtinaskuntana ja Welfien metropolina

Keskellä 30-vuotista sotaa, vuonna 1636, herttua Georg von Calenberg teki Hannoverista pääkaupungin voidakseen vallata takaisin Welfien puolesta ne alueet, jotka hän oli valloittanut kenraalina. Georg von Calenbergin jälkeen hänen neljä poikaansa hallitsivat ruhtinaskuntaa peräkkäin. Liittyessään Calenbergin ruhtinaskuntaan kaupunki menettää erioikeuksiaan, mutta kokee ainutlaatuisen kukoistuksen: niinpä Georgin kolmas poika, herttua Johann Friedrich von Braunschweig-Calenberg, aloitti vuonna 1666 Suuren puutarhan ja Herrenhausenin linnan rakentamisen Welfien kesäasunnoksi. Hän kutsuu hoviinsa yhden 1600- ja 1700-lukujen merkittävimmistä filosofeista: Gottfried Wilhelm Leibniz (1646–1716) kehittää täällä tulevaisuuteen suuntautuvia ideoitaan. Hovin neuvonantaja ja kirjastonhoitaja toimii Hannoverissa monialaisena tiedemiehenä vuosina 1676–1714.

Georgin neljäs poika Ernst August (1629–1698) nousi vaaliruhtinaaksi vuonna 1692 ja teki Hannoverin hovista yhden Saksan loistokkaimmista. Hänen vaimonsa, vaaliruhtinatar Sophie von der Pfalz, vaali älykästä ja juhlallista hovielämää, ja Suuresta puutarhasta tuli hänen elämäntehtävänsä. Hän uudisti puiston ratkaisevasti hollantilaisen barokkityylin mukaisesti ja laajensi sitä huomattavasti. Kurfürstin arvon ansiosta Hannover vakiinnutti poliittisen asemansa Saksassa – residenssikaupungissa vieraili kuuluisia henkilöitä kotimaasta ja ulkomailta, kuten esimerkiksi Georg Friedrich Händel, josta tuli Ernst Augustin pojan, kurfürst Georg Ludwigin, hovikapellimestari vuonna 1710. Kurfürstin arvonimi ja Sophien oikeudet Englannin valtaistuimeen (Sophien äiti oli englantilainen prinsessa Elisabeth Stuart) avasivat Hannoverille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia vaikuttaa Euroopan historiaan.

123 vuotta henkilökohtaista unioniä: Hannoverin kuninkaalliset (1714–1837)

Vaaliruhtinas Sophie, kruununperillinen, kuolee vuonna 1714, ja pian sen jälkeen myös Ison-Britannian kuningatar Anne – näin kruununperimys siirtyy Act of Settlement -lain mukaisesti Sophien pojalle, Hannoverin vaaliruhtinas Georg Ludwigille: vuonna 1714 hänestä tulee Ison-Britannian kuningas Georg I, ja näin alkaa 123 vuotta kestänyt Hannoverin ja Ison-Britannian kuningaskunnan henkilöliitto. Georg I siirtää residenssinsä Lontooseen ja hallitsee sieltä käsin myös vaaliruhtinaskuntaa – hovista riippuvainen Hannover ja Herrenhausenin puutarhat jäävät huomiotta ja vaipuvat syvään uneen. Juuri tämän seikan ansiosta Herrenhausen on säilyttänyt barokkityylinsä ehjänä – sillä muut barokkipuutarhat uudistettiin tuolloin muodikkaaseen englantilaiseen maisematyyliin. Hannoverin vaaliruhtinaskunta (ja vuodesta 1814 lähtien myös kuninkaallinen talo) hallitsi Isoa-Britanniaa viiden sukupolven ajan henkilöliitossa vuoteen 1837 asti: Vilhelm IV:n veljentytär, Ison-Britannian kuningatar Victoria, ei voinut Hannoverin perimysjärjestyksen mukaan tulla Hannoverin kuningattareksi. Hänen sijastaan hänen setänsä, Cumberlandin herttua, nousee 66-vuotiaana Ernst August I:nä Hannoverin kuninkaaksi ja Braunschweig-Lüneburgin herttuaksi – mikä merkitsee henkilöliiton loppua.

Teollistuminen, kasvu ja Preussin maakuntakaupunki

Hannover oli noin vuonna 1825 Saksan ensimmäinen kaupunki, jossa oli kaasulamput. Kuningaskunnan johtavana arkkitehtina ja kaupunkisuunnittelijana Georg Ludwig Friedrich Laves (1788–1864) vaikutti merkittävästi Hannoverin kaupunkikehitykseen (Ernst-August-Platz, päärautatieasema, Georgsplatz, Königstraße, Waterlooplatz ja -pylväs, oopperatalo, Wangenhaimpalais, Laveshaus jne.) – näin luotiin perusta nykyiselle kaupunkikuvalle ja sen katujen akseleille. Ensimmäisen rautatielinjan avaaminen vuonna 1843 käynnisti teollistumisen. Egestorffin konepaja, myöhemmin Hanomag (Hannoversche Maschinenbau AG), valmisti höyryvetureita. Vuonna 1866 Welfenhaus kaatui, ja Hannoverista tuli näin ollen Preussin maakuntapääkaupunki. Hannover kasvoi räjähdysmäisesti, muuttui suurkaupungiksi ja oli jo vuonna 1873 100 000 asukkaan kaupunki; vajaat 20 vuotta myöhemmin asukasluku oli jo kaksinkertaistunut. Suuryrityksiä, kuten Continental-Cautchouc- und Gutta-Percha Compagnie (1871) ja Bahlsen (1897), syntyy. Mekaaninen kutomo kehittyy vuonna 1885 3 000 työntekijän voimin Euroopan suurimmaksi kutomoksi. Vuonna 1924 Hanomagilta rullasi tuotantolinjalta Saksan ensimmäinen pienauto, Hanomag 2/10 PS, jota kutsuttiin nimellä ”Kommissbrot”. Vuosisadan vaihteen aikana tapahtui lukuisia kuntaliitoksia, ja koulujen tarve kasvoi. Perustamiskauden aikana perustettiin Welfenschlossiin teknillinen korkeakoulu ja eläinlääketieteellinen korkeakoulu.

Toinen maailmansota ja sodanjälkeinen aika

Weimarin tasavalta päättyy Hitlerin nimittämiseen valtakunnankansleriksi (30.1.1933). Toukokuussa 1940 Hannoveriin kohdistuu ensimmäiset ilmapommitukset, ja myöhemmät pommitukset tuhoavat tuotantolaitoksia, asuinrakennuksia ja historiallisia rakennuksia (esim. Conti, Leinschloss, Marktkirche, ooppera, Herrenhausenin linna). 88 ilmapommituksen jälkeen Hannover on tuhoutunut yli 50-prosenttisesti, ja keskustassa jopa yli 90 prosenttia rakennuksista on kärsinyt vahinkoja. Hannoverista tulee brittiläinen miehitysvyöhyke. Hannoverin sodanjälkeistä aikaa varjostavat työvoimapula ja pakkotyöläiset, nälänhädät sekä tuhoisa tulva (1946). Pommituksissa tuhoutunut Aegidienkirche on toisen maailmansodan muistomerkki, ja 2,5 miljoonasta kuutiometristä raunioita rakennettiin 1950-luvun alussa Niedersachsenstadionin (nykyinen HDI-Arena) katsomot. Uuden kaupungintalon aulassa neljä pienoismallia esittävät kaupungin kehitystä – muun muassa tuhojen laajuuden toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.

Talousihmeen ajat

Vuonna 1946 Hannoverista tuli vastaperustetun Niedersachsenin osavaltion pääkaupunki. Talouden elvyttämiseksi Hannoverissa avattiin vuonna 1947 ensimmäinen vientimessu. Seuraavien vuosien aikana siitä tuli Saksan talousihmeen symboli. Kävijämäärät olivat valtavat, ja messuille osallistui yhä enemmän ulkomaisia näytteilleasettajia – loogisena seurauksena Hannover-Langenhagenin lentokenttä otettiin käyttöön vuonna 1952. Ainutlaatuinen taloudellinen kasvu alkaa, ja näin syntyy Mittellandkanalin varrelle VW:n Stöckenin tehdas, jossa 50-luvun puolivälissä valmistetaan VW-pakettiautoja. Preussag AG (nykyisin TUI) siirtää pääkonttorinsa Niedersachsenin pääkaupunkiin ja nousee vuosikymmeniä myöhemmin maailman suurimmaksi matkailukonserniksi. Vuonna 1954 Hannoverin asukasluku ylitti 500 000 rajan. Kaupunki rakennettiin uudella konseptilla autoliikenteelle sopivaksi monikaistaisilla kaduilla, pikateillä ja liikenneympyröillä. Keskustassa Steintorin, rautatieaseman ja Kröpcken muodostama kolmio kehittyi vähittäiskaupan keskukseksi – ja metron rakentaminen aloitettiin (1965). Samana vuonna avataan Hannoverin lääketieteellinen korkeakoulu (MHH), johon kuuluu nykyään Saksan suurin elinsiirtokeskus. Vuotta myöhemmin kaupunki aloittaa tuhoutuneen Großen Gartenin jälleenrakennustyöt. Hannoverin esikaupunkialueille nousee suuria asuinalueita.

Hannover EXPO-, messu-, tapahtuma- ja kongressikaupunkina

Hannoverin messut ovat kehittyneet johdonmukaisesti niin konseptin, tarjonnan kuin koonkin osalta; messualue – joka koostuu 26 hallista, neljästä paviljongista ja jonka hallit kattavat noin 466 100 m² ja ulkoalueet 58 000 m² – on maailman suurin. HANNOVER MESSE on kansainvälisesti johtava tapahtuma – osavaltion pääkaupungin lukuisista messumuodoista lippulaiva. Hannoverissa sijaitseva Deutsche Messe AG on yksi johtavista messuyhtiöistä ja järjestää maailmanlaajuisesti johtavia messuja monilla eri toimialoilla. Noin 18 miljoonaa vierailijaa kävi vuonna 2000 maailmannäyttelyssä Expo 2000 (teemana ”Ihminen, luonto ja tekniikka – uusi maailma syntyy”), jota varten messualuetta uudistettiin perusteellisesti. Samalla kaupunki kehittyy yhä enemmän kysytyksi tapahtuma-, kokous- ja kongressikohteeksi, jossa on houkuttelevia tapahtumapaikkoja, kuten Convention Center, Expobahnhof, HCC, HDI-Arena tai Herrenhausenin linna.

Lehdistökuvia ladattavaksi:

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella resoluutiolla (300 dpi)
Tekijänoikeus: HMTG

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisessa tarkkuudessa (300 dpi)
Tekijänoikeus: Hannoverin osavaltion pääkaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella resoluutiolla (300 dpi)
Tekijänoikeus: HMTG/Lars Gerhardts

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisessa tarkkuudessa (300 dpi)
Tekijänoikeus: Hannoverin osavaltion pääkaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva tulostuslaadukkaana (300 dpi)
Tekijänoikeus: Martin Kirchner/HMTG

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisessa tarkkuudessa (300 dpi)
Tekijänoikeus: Martin Kirchner/HMTG

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva tulostuslaadussa (300 dpi)
Tekijänoikeus: Hannoverin osavaltion pääkaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisella tarkkuudella (300 dpi)

Tekijänoikeus: Hannoverin pääkaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva tulostuslaadussa (300 dpi)
Tekijänoikeus: Hannoverin pääkaupunki

Lataa toimitukselliseen käyttöön: Kuva painokelpoisessa tarkkuudessa (300 dpi)
Tekijänoikeus: HMTG / Martin Kirchner